Kasettiasema
Kesän tai tarkennettuna koko vuoden ensimmäiset nuotiokalaleivät sai pyyhkäistyä mahanpuolelle, vasta viime viikolla, viimeisimmän kalareissun kuluessa.
Piti kirjoittaa näin ensimmäiseen tarinointiin likemmäs 15-vuoteen jotain hienoa ja komeaa kalastuksesta ja luonnosta, mutta jääköön se kertaan seuraavaan. Helteet pyyhkivät se verran jopa kaltaistani kalamiestä, että vesille suuntaaminen ei hellesäillä maittanut. Maistuivat sitten itse tuunatut kalaleivätkin, ainakin tuplasti paremmilta näin elokuussa.
Menin penkomaan hetken huilattuani retropelilaatikostoani, joka on odottanut jo pitkän puoleisesti, että jotain taas testailisi uudemman kerran.
Yleensä n.kerran vuodessa on pitänyt kokeilla ainakin nuo vanhat pelikoneet läpi ja muutamalla vanhalla pelillä se sujuu (yleensä) ihan iloisestikin.
Ongelma tuppaa tosin olemaan se vanhojen pelien järjetön vaikeus, joka kyllä on jopa vähättelyä.
Siitä sain jälleen muistutuksen, kun päätin itsevarmana pelata Army Moves - nimistä tekelettä. Olin aika varma muinoin läpäisseeni pelin alkupuoliskon autolla-ajelu-ammuskelun kevyesti. Joko muistin väärin tai en osaa pelata senkään vertaa enää. Jäi muuten aika alkuun se peli😮
Operation Wolf on käännöstavaraa, jota voisi kai pelata jopa valopyssyllä, mikä oli jo aika leuhkaa tavaraa, ennenmuinoin, kaverien kesken, jos sellainen jollain oli. Eli ruudulla liikkuu vihollisia ja kaikkea tankeista supersotilaisiin. Pari kenttää ja siihen loppui oma ammattitaito...
Viimein latasin pelin nimeltään Pulteri, jotta voisin kehuakin vähän. Pelihän meni reippaasti läpi kuten muinoin ja reilun tunnin pelisessiosta jäi voittajan fiilis😙 Suurin osa ajasta meni kylläkin pelien lataamiseen, mutta niinhän sen köyhällä (levyasemattomalla) kuuluu mennäkin.
Commodore 64 on mitä mainioin kone edelleen, näin nostalgia-henkiselle 70-luvun lapselle. Pitää vain osata valita taistelunsa sielläkin, kuten elämässä yleensäkin ja kalastuksessa varsinkin...
Jake
Piti kirjoittaa näin ensimmäiseen tarinointiin likemmäs 15-vuoteen jotain hienoa ja komeaa kalastuksesta ja luonnosta, mutta jääköön se kertaan seuraavaan. Helteet pyyhkivät se verran jopa kaltaistani kalamiestä, että vesille suuntaaminen ei hellesäillä maittanut. Maistuivat sitten itse tuunatut kalaleivätkin, ainakin tuplasti paremmilta näin elokuussa.
Menin penkomaan hetken huilattuani retropelilaatikostoani, joka on odottanut jo pitkän puoleisesti, että jotain taas testailisi uudemman kerran.
Yleensä n.kerran vuodessa on pitänyt kokeilla ainakin nuo vanhat pelikoneet läpi ja muutamalla vanhalla pelillä se sujuu (yleensä) ihan iloisestikin.
Ongelma tuppaa tosin olemaan se vanhojen pelien järjetön vaikeus, joka kyllä on jopa vähättelyä.
Siitä sain jälleen muistutuksen, kun päätin itsevarmana pelata Army Moves - nimistä tekelettä. Olin aika varma muinoin läpäisseeni pelin alkupuoliskon autolla-ajelu-ammuskelun kevyesti. Joko muistin väärin tai en osaa pelata senkään vertaa enää. Jäi muuten aika alkuun se peli😮
Operation Wolf on käännöstavaraa, jota voisi kai pelata jopa valopyssyllä, mikä oli jo aika leuhkaa tavaraa, ennenmuinoin, kaverien kesken, jos sellainen jollain oli. Eli ruudulla liikkuu vihollisia ja kaikkea tankeista supersotilaisiin. Pari kenttää ja siihen loppui oma ammattitaito...
Viimein latasin pelin nimeltään Pulteri, jotta voisin kehuakin vähän. Pelihän meni reippaasti läpi kuten muinoin ja reilun tunnin pelisessiosta jäi voittajan fiilis😙 Suurin osa ajasta meni kylläkin pelien lataamiseen, mutta niinhän sen köyhällä (levyasemattomalla) kuuluu mennäkin.
Commodore 64 on mitä mainioin kone edelleen, näin nostalgia-henkiselle 70-luvun lapselle. Pitää vain osata valita taistelunsa sielläkin, kuten elämässä yleensäkin ja kalastuksessa varsinkin...
Jake
Kommentit
Lähetä kommentti